SIVUJA PÄIVITETÄÄN PARHAILLAAN (2.8.2020)
Ajankohtaisimman tiedon löydät rotuyhdistyksen ja rotujärjestön hyväksymästä esityksestä jalostuksen tavoiteohjelmaksi vuosille 2021-2025 > TÄSTÄ LINKISTÄ

Terveys

Pihakoira on pitkäikäinen rotu, ja se on pysynyt melko terveenä rotuna, vaikkakin rodussa esiintyy monia perinnöllisiä sairauksia ja vikoja kuten muissakin roduissa. Pihakoirilla nämä sairaudet ovat kuitenkin toistaiseksi lähes tulkoon yksittäistapauksia eikä mikään sairaus ole päässyt yleistymään niin, että se olisi laaja-alainen ongelma. 

Vuonna 2016 käyttöönotetun PEVISA-ohjelman ansiosta kaikilta jalostukseen käytettäviltä koirilta (pl. ulkomaiset urokset ensimmäisten kahden pentueen osalta) tutkitaan lonkat, polvet ja silmät. PEVISA-ehto sallii C-lonkkaisten koirien käytön jalostuksessa, joka on perusteltua muun muassa monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja laajemman jalostusmateriaalin vuoksi. Viimeisen neljän vuoden aikana tehdyistä PEVISA-tutkimustuloksista laadittujen tilastojen pohjalta voidaan kuitenkin osoittaa, että C-lonkkaisten osuus jälkeläisissä kasvaa ja A-lonkkaisten jälkeläisten osuus laskee merkittävästi, jos C-lausunnon saanut koira yhdistetään B-lausunnon saaneen koiran kanssa. Jos jalostukseen käytettäisiin vain A-lausunnon saaneita vanhempia, C-lausunnon saavia jälkeläisiä on vähemmän. On kuitenkin huomioitava, että yksittäinen lonkkaniveltulos ei annan koko kuvaa koiran lonkkaterveydestä vaan sen arviointiin on käytettävä myös koiran sukulaisista ja mahdollisista aiemmista jälkeläisistä saatavaa tietoa. 

Polviluksaation osalta on havaittavissa, että alle 3-vuotiaana terveeksi tutkittujen polvien kohdalla tulos voi muuttua huonommaksi, kun polvet tutkitaan uudelleen yli 3-vuotiaana, jolloin koiran saama lausunto on voimassa pysyvästi. Polvien osalta voidaan myös nähdä, että polvivikaisten koirien jälkeläisillä esiintyy polvivikaa todennäköisemmin kuin tervepolvisten vanhempien jälkeläisillä. Ulkomailla polvia lausutaan vähän, joten tuontikoirien ja ulkomaisten jalostuskoirien polvinivelterveydestä ei ole tarpeeksi tietoa. 

Rodussa esiintyy monia erilaisia silmäsairauksia, jotka ovat pääasiassa yksittäistapauksia. Silmäsairauksista suurin yksittäinen ongelma on distichiasis. Primaarinen linssiluksaatio (PLL) on Suomessa kasvattajien keskuudessa otettu vakavasti ja jalostuskoirille teetetään pääasiallisesti aina asianmukainen geenitesti. Geenitestauksen puute/vähäisyys ulkomailla lisää riskejä ja luo haasteita koiria ulkomailta tuotaessa. 

Vuonna 2019 laaditun laajan terveyskyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että allergisten ja allergiaoireista kärsivien koirien määrä populaatiossa on hälyyttävä. Jopa 9% terveyskyselyn koirista kärsii todetusta allergiasta/atopiasta ja allergiaoireista kärsiviä koiria kyselyn koirista on jopa viidennes, 20%. Ongelmana on myös allergisten koirien jalostuskäyttö. 

Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä KoiraNetistä löytyvät Suomeen rekisteröityjen koirien sukutaulut, terveystulokset, tilastot ym. tietoa.